Ovet taisia aueta suht ajallaan, mutta mä jäin säätämään narikkaan ikuisuudeksi. Ei tosiaan aivot toimineet koko päivänä :D Marika ei halunnut eturiviin, kun sieltä piti katsoa liiaa ylöspäin, joten jäätiin Jonnan, Nellan ja Martsan taakse tokaan riviin. Pidettiin Hepsullekin paikkaa ja hän liittyi ehkä puolelta seuraamme :) Siinä pohdittiin tulevia Haloo Helsinki! -keikkoja ja eturivin tytöt yritti puhua meitä vappuna Nosturiin katsomaan Jerpsaa (ei lämmetty ;D) ja kävin juttelemassa Villen ja Monan kanssa myös, jotka istui vähän kauempana meistä. Yllättävän nopeasti meni se tunnin odottelu :)
Kyseessä oli siis klubiteatterin järjestämä alasti-klubi, missä ideana on raottaa kappaleiden taustoja ja riisua ne periaatteessa alasti. Tapahtuma alkoi siis lähes tunnin haastattelulla :) En nyt lähde koko haastattelua tähän tiivistämään (olisitte tulleet paikalle :p), mutta olihan siinä puhetta vaikka mistä! Gimmelistä, mitä Jenni on nykyään siitä mieltä ja kuinka opettavaista aikaa se oli... Levyjen ja kappaleiden tekemisistä, kuinka paljon artisti itse vaikuttaa niihin ja miten omilta ne toisten tekstit tuntuvat... Vain elämää nyt puhututtaa aina :D Sitten Jenni vähän raotti tulevaisuuttakin, että hänen kolme ensimmäistä levyä olivat ikään kuin trilogia, joka nyt on ammennettu läpi ja seuraavaksi odotellaan uusia ideoita ja haisua tulevan musiikin suunnasta.
Haastattelijana toimi toinen klubiteatterin isännistä, Elias Kaskinen (oikea päivänsankari :p). Hah, hän oli tosi hauska! Mutta lopuksi annettiin yleisöllekin vuoro kysellä :D Joku nero oli löytänyt Elämänperhosen ja Kiittämättömän yhteyden ja Jenni halusi palkita hänet juomalla! Monalla ja Villellä tuli sata keikkaa täyteen, joten heillä oli lahjat taa Jennille :p Haha ne oli kaikki ihan häkeltyneitä siitä keskustelusta, Jenni lähti kertomaan tarinoita kuinka on heille backstagelta vienyt leipiä ruoaksi ja pitänyt huolta, kun parivaljakko oli nauttinut alkoholia vähän enemmän. Niin se maine leviää :p
Haastatteluosuuden jälkeen oli ehkä 10 minuutin tauko ja sitten Jenni palasi lavalle Riston kanssa. Nojatuolit oli vaihtuneet baarijakkaroiksi ja sitten lähti keikka :p Duran Duran aloitti ja olipa hassu versio pelkällä akustisella kitaralla säestettynä! Kuten siis koko keikka :) Tosin mun mielestä Eden kuulosti ihan samalta ;DDD Ja Tunnoton, mutta siinä ei taida muita soittimia ollakaan! Sitten taas esimerksiksi Kaukaa oli ehkä kaikista erilaisin... tai Muistan kirkkauden :DD
Jenni jatkoi kappaleista kertomista aina, mm. kuinka Sivullinen kertoo lähiöelämästä, mutta sitä kirjoittaessa hän ei "saanut" kertaakaan käyttää lähiö-sanaa. Aika hauskaa :D Muutama muukin kappale aukeni ihan uudella tavalla, kun kuuli sitä tarinaa... En haluu kuolla tänä yönä esimerkiksi, se soitettiin alkuperäisenä demoversiona ja oli ihan synkkä - mun mielestä se sävellys ja tarina ei ole ikinä kohdanneet, toi oli paljon parempi :) Vaikka tykkään siitä c-osasta liikaa, mitä ei tuon demon aikana ollut vielä tehtykään.
Syy, miksi tuolle keikalle halusin oli, että kun minua normaalisti ärsyttää Jennin settilistat - kahden vuoden kiertue ja muutoksia on ollut ehkä kolme - niin tuolla ajattelin, että hänen on pakko vetää vähän eri kappaleita. Ja se toteutui :D Mm. Tyttövuodet ja Vedenalaista oli ihan mahtavia kuulla :) Ja koko keikan muutenkin lähinnä vain tuijotin lavalle vähän mukana hytkyen. Ihan maagista! Tollaisina versioina ne kappaleet kuuluu esittääkin :p Jenni sanoikin jo aika alussa, että hänestä kappale on hyvä vasta silloin, kun sen voi esittää onnistuneesti vain kitaran säestyksellä, eli nyt on tulikoe. Ja se meni kyllä kirkkaasti läpi :) Tykkäsin tosi paljon!
Encoressa Jenni kaivoi jonkin minikosketinsoittimen esiin, mihin piti myös puhaltaa (Paulalla oli samanlainen PMMP-dokumentissa!). Hän nauroi, että he alunperin ajatteli sen "ulostautumis musiikiksi", mutta vetäsevät sen kuitenkin jo nyt. Kappaleen arvaajallekin luvattiin jotain, mitä en kyllä enää muista, mutta Jonna, Nella ja Martsa sen yhteen ääneen ensimmäisinä huusi ;DD Kyseessä oli siis todella nopeatempoisena, iloisena ja ilman laulua esitetty Muistan kirkkauden ja mua nauratti hirveesti koko biisin ajan :D Mahtava!
Missä muruseni on -teosta ennen Jenni sanoi sen olevan ehkä hänen kaunein ja monipuolisin kappale - ja hän on laulanut sen sekä häissä että hautajaisissa. Kaunista, mutta jotenkin kamalaakin! Mutta ainakin se on tehnyt ihmisiin vaikutuksen :) Sen piti olla viimeinen biisi, mutta mulla ja Jennillä toimi ilmeisesti telepatia, kun ajattelin juuri, että minne Minä sinua vaan jäi kun Jenni komensi Rikun takaisin istumaan ;D "Ei me tästä sovittu mitään, mutta voisihan tämänkin vetää." Kyllä kiitos :)
Keikan jälkeen yritin kysyä Jenniltä settilistaa, kun he kulkivat ohi, mutta he kuulemma tarvitsivat sitä itse johonkin :D Hetken päästä mentiin höpöttämään lisää, kun artisti tuli hengailemaan baarin puolelle! Jennille oli tosi kiva käydä puhumassa senkin takia, että mua hän ei vielä muista ;D Siinä kun yhdillä tuli sata keikkaa täyteen ja Jonnallakin lähenee vauhdilla, niin mietin, että mulla taisi olla kuuden Jenni-keikka! Mutta kuten hänellekin sanoin, niin vetäkää tollaisia keikkoja enemmänkin ja voin lähteä kiertämään perään :) Ihan mahtava fiilis jäi! Otettiin yhteiskuvakin, mutta se on aika kauhea - mä olen jostain syystä ihan punanen, vaikkä keikalla oli enemmän kylmä (kylmiä väreitä meni ainakin) kun kuuma :D For once!
Jäin hetkeksi hengailemaan vielä Villen ja Monan kanssa ja mentiin ulos, missä Nella oli kavereineen :) Siinä mietittiin, että millonkohan törmäillään ja törmäilläänkö ja lopulta pummin autokyydin steissille ;DD Laiska! Mutta muuten olisi saattanut tulla kiire ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti